Apuvälineet keskittymisen tueksi

Keskittyminen eli tarkkaavuuden säätely tarkoitta kykyä kiinnittää huomio oleellisiin asioihin toiminnan kannalta. Saamme jatkuvasti tietoa ympäristöstämme ja oman kehon tuntemuksista. Ärsyketulva voi välillä olla kohtuuttoman suuri. Tarkkaavuuden avulla voimme säädellä mitä informaatiota otamme tietoiseen käsittelyyn. Jos tämä säätely epäonnistuu, kiinnitämme huomion epäolennaisuuksiin ja tärkeät asiat voivat jäädä huomiotta. Kouluympäristössä tämä tarkoittaisi tärkeiden oppien menemistä sivu suun.

Jos lapsella taas on tapana pureskella kynänpäätä tai paidan kaulusta keskittymistä vaativaan tehtävään paneututessa, hän hyötyisi kaulassa roikkuvasta purukorusta tai pureskeltavasta kynänpäästä. Tällaista saa luvan kanssa jäystää! Purutuotteita suositellaan erityisesti autistisille lapsille, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden-häiriöstä kärsiville (muun muassa add ja adhd) tai muuten vain ylivilkkaille lapsille, joilla on keskittymisvaikeuksia koulussa tai lapsille, joilla on lisääntynyt pureskelun tarve. Purutuotteet auttavat vähentämään haitallista vaatteiden, tavaroiden ja kynsien pureskelua. Ne ovat suunniteltu näyttämään tyylikkäiltä ja valmistettu turvallisesta ja myrkyttömästä materiaalista. Pureskelun lisäksi monet purutuotteet soveltuvat erinomaisesti hypisteltäviksi. Myös erilaiset hypistelytuotteet, kuten ARK Wingamaijigs ja stressilelut, niin sanotut fidgeting lelut, ovat tarkoitettu vireystilan säätelyyn ja ovat hyviä oppimisen apuvälineitä, erityisesti jos lapsella on motorista levottomuutta.

Lapsille, joilla pitkään paikallaan pysyminen vaatii ponnistelua, voi istuintyyny/tasapainotyyny tuolilla helpottaa opiskelua. Tyyny mahdollistaa huomaamattoman liikehdinnän omalla paikallaan ja lihasten aktivoituessa myös aivojen vireystaso paranee. Lisäksi keskivartalon lihasten tehdessä työtä huomaamatta ryhti kohenee ja selän toimintakyky paranee lisääntyneen liikehallinnan myötä.

Keskittymiskyky

Keskittymistaitojen valmiudet kehittyvät lapsesta aikuisuuteen saakka. Keskittymiseen vaikuttaa erityisesti kolme taitoa, joita kaikkia voi harjoitella ja kehittää. Nämä perustaidot ovat maltti, joustavuus ja tarkkaavuuden kohdentaminen. Nykylapset ovat aiempia sukupolvia taitavampia tarkkailemaan montaa asiaa samanaikaisesti ja reagoimaan nopeasti. Myös pitkäjänteisyyttä löytyy tilanteissa, joissa tarkkaavaisuutta täytyy kohdistaa pitkään moniin kohteisiin, kuten sosiaaliseen mediaan, peleihin ja televisio-ohjelmiin. Sen sijaa tarkkaavaisuuden suuntaamista myös sellaisiin asioihin, jotka eivät ole välittömästi palkitsevia, olisi hyvä harjoitella. Silloin nousee tärkeäksi maltti ja kyky pitää ylimääräiset ärsykkeet pois mielestä. Avoimissa oppimisympäristöissä menestyminen muodostuu haastavaksi, jos ei pysty sulkemaan pois ympäristöstä tulevia tarpeettomia ärsykkeitä.

Tammikuussa 2019 Ylen julkaisemassa opettajille teetetyssä kyselyssä kävi ilmi, että vastanneista opettajista kahdeksan kymmenestä uskoo oppilaiden keskittymisvaikeuksien lisääntyneen selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Opettajat arvelevat heikentyneen keskittymiskyvyn syynä olevan muun muassa runsas älylaitteiden käyttö ja jatkuva virikkeiden tulva. Liiallinen ärsykkeiden määrä lisää kognitiivista kuormitusta eikä mieli enää pysty keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Lisäksi on todettu, että lapsilla keskittyminen heikkenee aikuista enemmän, jos taustahäly kasvaa. Kuulosuojaimet keskittymistä vaativien tehtävien aikana ovat iso apu monelle! Muillakin keinoin on koululuokissa mahdollista ottaa huomioon lapsen keskittymiskyvyn tukeminen. Aistiystävälliseksi rakennetussa luokkahuoneessa voi lattiana olla kokolattiamatto kolinaa estämässä, akustiikkalevyillä pyritään vähentämään kaikumista ja valaistuskin on mietitty tarkkaan. Aistiystävällisellä suunnittelulla pyritään tukemaan lasten vireystilaa, vähentämään stressiä ja levottomuutta. Erityisesti aistiyliherkkä lapsi hyötyy tällaisesta ympäristöstä.

Keskittymiskyvyn harjoittaminen

Keskittymiskykyä voi harjoittaa läpi elämän. Aikuisen on hyvä olla tukena ja kannustamassa lasta harjoittelussa. Ensimmäisenä tulisi tarkistaa, että perusasiat arjessa ovat kunnossa. Uni huoltaa aivoja ja jo yksi huonosti nukuttu yö vaikuttaa aivojen toimintakykyä heikentävästi. Myös univaje, joka kehittyy vähitellen, on haitallista. Univaje hidastaa reaktiokykyä, heikentää keskittymistä, tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja ja vähentää ajattelun joustavuutta. Lasten ja nuorten aivoissa kehittyy jatkuvasti uusia hermoyhteyksiä, sillä niiden kehitys on vielä kesken. Tämän takia uni on lapselle vieläkin tärkeämpää.

Lasten nukahtamisvaikeudet ovat kasvussa. Tämä käy ilmi koululaisille tehdyistä kyselyistä. Kouluikäisen lapsen univaikeudet ilmenevät tyypillisimmin nukahtamisen viivästymisenä. Suurella osalla haasteet ovat satunnaisia ja uni tulee helpommin parin huonosti nukutun yön jälkeen. Jos lapsi liikkuu riittävästi, syö säännöllisesti eikä ruutuaika ole kohtuuton, voi ongelmaan olla vaikea keksiä ratkaisua. Apu voi löytyä painopeitosta, joka auttaa rentoutumaan, rauhoittumaan ja näin ollen unensaanti helpottuu. Painontunne pienentää stressihormoni kortisolin tuotantoa, aktivoi melatoniinin eritystä ja lisää mielihyvähormonin tuotantoa. Painopeitto lapsella lisää turvallisuuden tunnetta ja on monesti tuntoaistin suhteen aistiyliherkille tavallista peittoa miellyttävämpi käyttää. Painopeittoja voidaan käyttää myös terapiavälineenä, levottomien jalkojen hoitoon ja muistisairaiden öitä rauhoittamaan.

Unen lisäksi ruokavaliolla on merkitystä. Jos ateriavälit venyvät pitkiksi, vireystilaa on vaikea pitää yllä. Sopiva määrä liikuntaa ja toisaalta rauhallista tekemistä ilman älylaitteita tukevat aivojen hyvinvointia ja edesauttavat levottoman lapsen rauhoittamista. Kun tämä pohja on kunnossa, seuraavaksi on hyvä miettiä ympäristön rauhoittamista. Ympäristöstä tulevat taustaäänet tai vieressä piippaileva älypuhelin on hyvä vaimentaa mahdollisuuksien mukaan. Osa lapsista hyötyy omasta rauhallisesti nurkkauksesta tai pesästä, johon saa esimerkiksi tyynyjen joukkoon asettua tehtäviä tekemään. Sylissä tai hartioilla oleva painolelu voi toimia rauhoittavana elementtinä ja sen silittely auttaa lasta keskittymään. Jos tehtävä, jonka parissa on tarkoitus työskennellä, on laaja, on rakennetta hyvä selkeyttää. Mieti yhdessä lapsen kanssa, miten tehtävän voi pilkkoa pienempiin osiin. Pitkäjänteistä työskentelyä on hyvä alkaa harjoitella jo varhaislapsuudessa pienissä erissä ja toistuvasti.

Vanhemman avulla lapsi voi kehittää keskittymistaitoja leikkien lomassa. Leikki voi olla pallon kopittelua, kirjan lukemista, lautapelin pelaamista, rentoutumis- ja tietoisuusharjoituksia tai tunnetaitojen harjoittelua. Rentoutumisharjoitukset voivat olla esimerkiksi aikuisen lukemia tarkoitukseen suunniteltuja tekstejä, joissa käytetään hyväksi mielikuvia. Muita vaihtoehtoja ovat muun muassa progressiiviset eli jännitys-rentoutus menetelmään pohjautuvat harjoitukset tai sadut, joihin yhdistetään kosketus. Mindfulness harjoittelussa taas pyritään havainnoimaan kehoa kokonaisuutena keskittyen esimerkiksi hengitykseen, kehontuntemuksiin tai ajatuksiin. Tietoisuustaitojen karttuessa lapsi oppii tunnistamaan kehollisia tuntemuksia eri tilanteissa ja oppii viivästyttämään toimintaa, johon on ollut taipuvainen (esim. huutaminen suuttuessa). Pitkäjänteinen mindfulness harjoittelu kehittää tarkkaavaisuutta, itsesäätelyä, sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja sekä taitoa rauhoittua, palautua ja keskittyä.

Jos rentoutumis- tai mindfulness-harjoitukset eivät tunnu omilta, luonto tarjoaa mainion keinon elpymiseen. Lähimetsä tai puisto voi toimia hyvinvoinnin lähteenä ja lievittää stressaavan elämän vaikutuksia. Niin aikuisten, kuin lastenkin, stressitasot ovat alhaisempia jo viidentoista minuutin luontoaltistuksen jälkeen. Tutkimuksissa on saatu tuloksia siitä, että vuorovaikutus luonnon kanssa edesauttaa kognitiivista suorituskykyä. Rauhallinen ja kiireetön luontoympäristö toimii hyvänä vastapainona ärsykerikkaaseen kaupunkiympäristöön. Luonnossa äänimaisema on elvyttävä ja kuin huomaamattamme, alamme hengittämään rauhallisemmin ja syvempään. Hengityksen syventyminen jo itsessään rauhoittaa mieltä. Keskittymiskyvyn paranemisen ja tarkkaavaisuuden palautumisen lisäksi on todettu luovuuden lisääntyvän, muistin ja mielialan kohenevan sekä vastustuskyvyn kasvavan luonnossa vietetyn ajan jälkeen. Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa oli 101 yläastetta mukana, pystyttiin osoittamaan selkeä yhteys luontokontaktien määrän ja käyttäytymisongelmien vähenemisen välillä. Lisäksi metsäretkellä lapsen fyysinen aktiivisuus kasvaa spontaanista ja liikkuminen on luonnostaan monipuolista. Ulkona tapahtuvissa leikeissä motoriset taidot karttuvat ja lapsi saa toteuttaa vapaammin itseään ja käyttää mielikuvitustaan. Tämä tukee terveen itsetunnon kehittymistä. Ei myöskään liene yllätys, että aktiivisen päivän jälkeen uni tulee helpommin ja unen laatu paranee. Kaiken kukkaraksi lapsena syntynyt luontoyhteys säilyy usein aikuisuuteen asti ja on lahja, jonka voimme lapsillemme antaa heidän hyvinvointinsa tueksi!