Tuotteita aistisäätelyn tueksi
Aistisäätely
Lapsi tutustuu ympäröivään maailmaan eri aistien avulla. Hän maistelee, kuuntelee, katselee, haistelee ja koskettelee. Myös liike- ja tasapainoaistilla sekä lihas- ja nivelaistilla on tärkeä rooli, sillä niiden avulla lapsi saa tietoa kehostaan suhteessa ympäristöön. Aistit välittävät tietoa koko ajan aivoillemme ja keskushermostomme käsittelee sitä. Kun aistisäätely toimii oikein, lapsi oppii uusia taitoja, liikkuu, osaa suunnitella toimintaansa, käyttäytyy tilanteeseen sopivalla tavalla ja osaa olla vuorovaikutuksissa muiden kanssa.
Aistisäätelyn häiriö
Toisilla lapsilla on aistitiedon käsittelyssä häiriö ja siitä syystä aistimukset eivät rekisteröidy aivoissa oikein. Tällöin lapsi yleensä reagoi poikkeavalla tavalla aistiärsykkeisiin ja kuormittuu helposti arjessa. Aistisäätelyn häiriön vuoksi lapsen käytös voi olla haastavaa, hän ei osaa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja hänellä on voimakkaita tunnereaktioita.
Aistiyliherkkyys
Aistiyliherkkä lapsi reagoi aistimuksiin tavallista herkemmin. Hänestä saattaa tuntua kevytkin kosketus pahalta ja vaatteiden saumat epämiellyttäviltä. Aistiyliherkkää lasta kannattaakin koskea nivelkohdasta, kuten olkapäästä, napakasti ja niin, että lapsi osaa ennakoida kosketuksen.
Ääniyliherkkyys
Aistiyliherkkyys voi ilmetä myös ääniyliherkkyytenä. Tällöin lapsi kokee äänet muita kovempina ja kuormittavimpina. Pienemmän lapsen kohdalla tämä voi näkyä tietynlaisten tilanteiden välttelemisenä tai ärtyisyytenä meluisammissa ympäristöissä. Välttelevä käyttäytyminen (esimerkiksi jättäytyminen pois muiden lasten leikeistä) saattaa johtaa motoristen tai sosiaalisten taitojen kehityksen hidastumiseen. Toisille lapsille aistiyliherkkyyden on todettu lisäävän keskittymisvaikeuksia ja esimerkiksi koululuokassa opiskelu ja tiedon tehokas omaksuminen saattaa tämän takia olla vaikeutua.
Apuvälineitä arjen tueksi
Pystymme kuitenkin pienillä keinoilla ja apuvälineillä tukemaan aistiyliherkkiä lapsia. Ääniyliherkät lapset hyötyvät lähes poikkeuksetta kuulosuojaimista. Kuulosuojaimet kannattaa pitää lapsen mukana päiväkodissa, koulussa, ostoskeskuksissa ja missä vain kuljette.
Toisilla lapsilla aistisäätelyn vaikeus näkyy aistimushakuisuutena. Yleensä tällöin lapsi hakee tavallista enemmän liike- ja syvätuntoaistimuksia. Nämä lapset yleensä liikkuvat, pomppivat ja pyörivät paljon ja saattavat jopa törmäillä tahallaan seiniä päin. He saattavat hakea myös suun kautta aistimuksia, mikä näkyy asioiden ja esineiden viemisenä suuhun ja lisääntyneenä pureskeluna. Tällaiset lapset hyötyvät usein purukoruista. Syvätuntoaistimuksia sen sijaan tarjoavat painolelut ja painopeitot. Ihon kautta tulevia aistimuksia lisäämään ja kehon rajojen tunnistamista helpottamaan on kehosukka oivallinen keksintö!
Kehosukka
Serinan kehosukka on joustava ja joka suuntaan muotoa muuttava sukka. Se rauhoittaa erityisesti vilkasta, aggressiivista sekä aistisäätelyhäiriöstä kärsivää lasta, mutta siitä saa iloa ihan jokainen pieni tai iso lapsi. Suomessa valmistettu kehosukka on hyvä apuväline esimerkiksi rentoutumishetkeen päivän aikana tai käytettäväksi ennen koulupäivää. Myös keskittymisvaikeuksista kärsivä lapsi voi saada helpotusta sukasta.
Kehosukan sisällä lapsi voi liikkua, ryömiä ja pyöriä ja se herättää mielenkiinnon liikkeiden ja liikeratojen tutkimiseen. Toiselta nimeltään aistisukan avulla lapsi hahmottaa omaa tilaansa ja tuntee kehonsa rajat. Lapsi voi pujahtaa sisään yksin, kaksin tai vaikkapa pehmolelujen kanssa! Isoon sukkaan mahtuu aikuinenkin lapsen kanssa ottamaan hetken yhteistä aikaa vaikka leikkien tai kirjaa lukien.
Autismi
Autismi on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Näillä esteillä on huomattava vaikutus autistin elämään, mutta siihen liittyy myös paljon vahvuuksia. Autismikirjon häiriöön viittaavat piirteet tulevat yleensä esiin ennen kuin lapsi täyttää kaksi. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi heikkona katsekontaktina tai reagoimattomuutena omaan nimeensä.
Aistitiedon käsittely autisteilla
Autisteilla aistien välittämä tieto on yksilöllistä ja poikkeaa tavanomaisesta. Heidän aivonsa toimivat osittain eri tavalla kuin muilla ja he hahmottavat maailmaa eri tavalla. Jotkut asiat ovat heille vaikeita, kun taas toiset sujuvat tavanomaista helpommin. Yksityiskohdat jäävät heille paremmin mieleen, kuin laajemmat asiakokonaisuudet. Autistisilla henkilöillä on vaikeuksia niin sanallisessa, kuin sanattomassa viestinnässä, vaikeus tunnistaa ja ymmärtää muiden tunnetiloja ja tunteita sekä vaikea ilmaista omia tunteitaan. Heillä on myös vaikeuksia tulkita ja ymmärtää muiden ajatuksia ja toimia.
Autistiset voivat olla yli- ja aliherkkiä eri aistimuksille, kuten äänille ja kosketuksille. Toisille normaalilta kuulostavat äänet voivat autistin korviin kuulostaa häiritsevän kovilta. Ääniyliherkkyys voi tuntua jopa fyysisenä kipuna tai aiheuttaa ahdistuneisuutta.
Yleensä autisteilla on jokin erityinen iloa tuottava mielenkiinnon kohde, joka voi olla pysyvä tai vaihdella kausittain. Heillä on yleensä myös suurentunut riski erilaisille sairauksille ja häiriöille kuten aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriölle. Autistin elämä tulisi olla hyvin etukäteen suunniteltua ja säännöllistä. Päivän kulkua voi hahmottaa esimerkiksi järjestyksessä olevien kuvien avulla. Kuvakorttien lisäksi muun muassa painotuotteet, kuulosuojaimet ja purukorut ovat löytäneet paikkansa monen erityisen arjessa.